Asiantuntijat uskovat, että eläin saatettiin laittaa johonkin nahkaiseen pussiin tai astiaan kivien kanssa. Arkeologit tekivät kaivauksia tällä alueella ennen rautatien rakentamista. Tuhansia vuosia sitten 3500 neliömetrin alue Järnan lähellä, lounaaseen Tukholmasta, Ruotsissa, näytti aivan erilaiselta. Silloin nykyisten soiden ja suomaiden paikalla oli kimalteleva järvi, jota käytettiin kalastukseen.
Arkeologerna-yhtiö ja Ruotsin kansallismuseon tutkijat tutkivat aluetta ennen Ostlenken-rautatieyhteyden rakentamisen aloittamista. Sedimenttien joukosta he löysivät 5000 vuotta sitten haudatun koiran jäännökset sekä 25 senttimetrin pituisen luisen tikarin.
Iso ja vahva uros
Se oli iso, vahva uros, jonka korkeus olkapäistä oli 52 senttimetriä. Kuollessaan se oli 3–6-vuotias ja johti aktiivista elämää. Kallo oli murskattu, ja hirven tai peuran luusta tehty veitsi oli kiinnitetty suoraan jalkoihin.
Asiantuntijat uskovat, että koira oli todennäköisesti laitettu johonkin nahkaiseen pussiin tai kiviä sisältävään astiaan. ”Tämän ajanjakson ehjä yksilö on erittäin harvinainen, ja se, että se oli laitettu luisen tikarin viereen, on käytännössä ainutlaatuista”, sanoo Linus Hagberg, Arkeologerna-projektin johtaja.
”Se upotettiin tarkoituksella 1,5 metrin syvyyteen, noin 30–40 metrin päähän järven pohjasta. Koirien käyttö rituaaleissa oli tuona aikana tunnettu ilmiö”, lisää Hagberg, joka toivoo, että radiohiiliajoitus, isotooppianalyysi ja DNA-analyysi paljastavat lisää yksityiskohtia.
”Voimme esimerkiksi määrittää, milloin koira eli, sen tarkan iän ja mitä se söi. Sen elämän historia puolestaan voi kertoa enemmän siitä, miten sen omistajat elivät ja hankkivat elantonsa”, tutkija toteaa.
Kaivaukset tehtiin tulevan rautatietä varten perustuksen rakentamisen yhteydessä. Vesillä kyllästetyt gitit-kerrostumat (hienojakoinen orgaaninen sedimentti, joka on rikas hajoaneista kasvi- ja eläinjäännöksistä) vaikeuttivat kaivausten logistiikkaa.
Arkeologit löysivät myös hyvin säilyneitä puurakenteita, jotka kuuluvat kahteen eri aikakauteen: vuosien 3300 ja 2900 eKr. välillä ja vuosien 2900 ja 2600 eKr. välillä, mukaan lukien veistetyt paalut, jotka oli lyöty järven pohjaan, ja pylväät, jotka olivat mahdollisesti osa puurakenteisia alustoja rannalla.
Muita löytöjä ovat erityisesti asetellut kivet, jotka ovat todennäköisesti toimineet ankkureina ja painoina verkoille, sekä kahden metrin pituinen rakente, joka on tehty punotuista puupuikoista – muinainen kalastusansa. Järvestä on myös löydetty jälkiä ihmisen toiminnasta.
”Kalastusansan lähellä on tallattuja alueita, joissa näkyy jälkiä ihmisten pysähtymisistä ja liikkumisesta järven pohjalla. Nämä jäljet näyttävät mutaisilta täpliltä. Ehkä he tarkistivat ansaansa”, Linus Hagberg päättelee. Seuraava vaihe on jatkaa analysointia ja tallentaa saadut tiedot ennen lopullisen raportin julkaisemista.
