”Tämän kokeen tulokset vahvistavat havainnot itäisellä Välimerellä, jossa olemme jo havainneet simpukoiden massakuolemia Italiassa ja Kreikassa sijaitsevilla viljelmillä”, selittää tutkimuksen pääkirjoittaja.
Tutkimuksen mukaan simpukoiden tuotanto Välimerellä on uhattuna ilmaston lämpenemisen vuoksi jo vuoteen 2050 mennessä, koska ennustetut ilmasto-olosuhteet johtavat simpukoiden viljelytilojen ”täydelliseen romahtamiseen”.
”Tämä artikkeli on kehotus sopeutua ilmaston lämpenemiseen”, sanoi AFP:lle Fabrice Pernet, Ifremerin tutkija ja tutkimuksen pääkirjoittaja, joka julkaistiin joulukuussa Earth’s Future -lehdessä.
14 kuukauden ajan vuosina 2022 ja 2023 tutkijat tutkivat simpukoiden ja ostereiden eloonjäämistä, kun ne oli asetettu säiliöön, jossa oli suodattamatonta vettä Tau-laguunista (Hérault), jossa on kehittynyt kalankasvatustoiminta.
”Olemme päässeet mahdollisimman lähelle tulevaisuuden totuutta”, vakuutti Pernet ja täsmensi, että simpukat oli upotettu suolaveteen, happeen, kasviplanktoniin sekä laguuniin esiintyviin viruksiin ja bakteereihin.
Simpukat kuolivat joukoittain, mutta osterit osoittautuivat kestävämmiksi.
Vuodet 2050, 2075 ja 2100 odotettujen olosuhteiden toistamiseksi vesi lämmitettiin (1–3 °C) ja rikastettiin hiilidioksidilla meren happamoitumisen jäljittelemiseksi.
Tutkimuksen mukaan kokeen lopussa simpukoiden kuolleisuus oli ”lähes täydellinen kaikissa myöhemmissä lämpötilaolosuhteissa ja happamoitumisessa”, ja nämä tulokset kuvaavat ”huolestuttavia” tapahtumia.
Vuodelle 2050 ennustettu suhteellisen pieni lämpötilan nousu (+1 °C) johti itse asiassa simpukoiden täydelliseen kuolemaan kesän aikana.
”Tämän kokeen tulokset vahvistavat havainnot itäisellä Välimerellä, jossa olemme jo havainneet simpukoiden massakuolemia Italiassa ja Kreikassa sijaitsevilla viljelmillä”, selittää Pernet.
Verrattuna niihin, osterit osoittivat suuremman kestävyyden nykyisissä ja tulevissa ilmasto-olosuhteissa. Huolimatta siitä, että niiden kuolleisuus on vuonna 2100 1,5 kertaa korkeampi, nämä simpukat säilyttävät edelleen mukavan eloonjäämisasteen, noin 77 %.
Vuoteen 2100 mennessä niiden kasvuvauhti kuitenkin hidastuu 40 % nykyisiin olosuhteisiin verrattuna, mikä voi johtaa toimintakustannusten nousuun ja ekologisten riskien (myrkylliset levät, epäpuhtaudet, taudinaiheuttajat jne.) vaikutusaikojen pidentymiseen, jotta saavutetaan vastaavat koot.
Tutkijoille on jo nyt erittäin tärkeää kehittää sopeutumisstrategioita, kuten valita kestävämpiä lajikkeita, viljellä yhdessä levien kanssa tai siirtää simpukoiden kasvatus avomerelle, jossa veden lämpötila ja happamuus ovat alhaisemmat.
”Olemme hyvin lähellä kriittistä pistettä”, varoitti Perné.
